Ihana aurinko pilkistää taivaalta.  Olen tehnyt koruja nyt niin tiuhaan tahtiin, että toukokuussa en tee tilaustöitä, vaan omistan suosikkikuuni perheelle ja pihalle ja oman olemuksen kesäkuntoon saattamiselle. Myytäviä koruja kuitenkin riittää.

Kuusihenkinen perhe vaatii kyllä aika paljon hommaa ja tuo alati liikkuva, juuri yksi vuotta täyttänyt taapero erityiseti. Nyt yritän vierottaa yösyötöistä ja opettaa omaan sänkyyn, joten koruilua ei iltamyöhään jaksa harrastaa, kun yöllä tulee hieman vaavin kanssa valvottua. Lumi paljastaa myös ikuisen työsaran eli pihan, jossa aina olisi laittoa, vaikkei mikään suuri olekkaan. Niin ja suurin haaste on se oma kunto...

Hopeaan kuitenkin sormeni isken, kun tuossa uusi aluevaltaus eli sormusten teko odottaa. Yhden jo tein ja kyllä tämä harjoittelua vaatii. Sormuksesta tuli aivan liian suuri ja kieputtelussa ei ole kehumista, mutta tästä on hyvä aloittaa.

Nyt ampaisen nauttimaan kevätauringosta vaunulenkillä.